Miksi hunaja ei ole vegaanista?

Onko hunaja vegaanista

Onko hunaja vegaanista?

Onko Hunaja Vegaanista? Hunaja ei ole vegaanista. Tämä artikkeli on päätetty kirjoittaa, koska hunaja on tuote jota luullaan kaikista useimmin vegaaniseksi.

Miksi hunaja ei ole vegaanista?

Lyhyt vastaus:
Suuri osa syömästämme ruoasta syntyy niin, että hyönteiset pölyttävät kasveja. Pölytyksen tuloksena kasvit tuottavat satoa, esimerkiksi marjoja, hedelmiä, siemeniä tai pähkinöitä. Mehiläisiä ja muita pölyttäjiä tarvitaan ihmisten ja eläinten ruoantuotannon vuoksi. Mehiläiset tekevät hunajaa itselleen ja heidän terveytensä on uhattuna, kun ihmiset vievät hunajan.

Pidempi vastaus:
Lue artikkeli loppuun. Artikkelissa on selkeästi ja helposti ymmärrettävästi selitetty miksi hunaja ei ole vegaanista.

Mitä on hunaja ja miten hunajaa valmistetaan?

Huonon sään ja talvikuukausien aikana, hunaja on mehiläisten ainoa lähde ruoalle ja tärkeille ravintoaineille. Hunajamehiläinen, jota käytetään kaupallistetussa hunajan valmistuksessa, vierailee jopa 1500:ssa kukkasessa saadakseen tarpeeksi mettä täyttääkseen “hunajamahansa” (erillinen maha, jossa entsyymit alkavat pilkkoa mettä, muuttaen sen hunajaksi). Mesilähde valikoidaan tarkasti – mehiläisilläkin on suosikkikasveja. Pesään paluun jälkeen, “kotimehiläiset” haihduttavat hunajasta liian veden pois. Kuljetettu mesi levitetään kennoihin, jotta veden haihtuminen olisi tehokasta. Hunajan valmistuttua, mehiläiset vahaavat hunajakennon ilmatiiviksi odottamaan käyttöä.

Tiesitkö, että yksi mehiläinen tuottaa hunajaa elinaikanaan noin kahdestoistaosan (1/12) teelusikasta. Huomattavasti vähemmän kuin monet ihmiset luulevat.

Epäeettiset käytännöt

Väitteet siitä, että hunajan kuluttaminen auttaisi mehiläisiä eivät ole totta.

Normaaliin hunaajan keräämisprosessiin kuuluu mehiläisten rauhoittaminen kemikaaleilla. Tämä tehdään, jotta maanvilejlijät voisivat helposti päästä käsiksi kesään. Hunajakennoja nostettaessa pesästä, monet mehiläiset murskautuvat pesän ahtaisiin koloihin (ei tarkotuksellisesti, mutta lähes mahdoton välttää). Hunajan anastamisen jälkeen, otettu hunaja korvataan siirappikorvikkeella. Korvike on huomattavasti huonompaa mehiläisten terveydelle, sillä siinä ei ole tarpeellisia ravinteita, rasvoja ja vitamiineja, mitä aidossa hunajassa on. Kun hunaja katoaa, mehiläiset ajavat itsensä loppuun yrittämällä korvata hävinnyttä hunajaa.

Hunajamehiläiset ovat jalostettu täydelliseen tuottoisuuteen. Nyt jo uhanalaisen mehiläislajin jalostaminen pienentää yhteisön geenipankkia ja altistaa heidät taudeille ja suurille kuolemille. Taudit lisääntyvät myös, kun eri lajikkeen mehiläisiä käytetään samassa pesässä. Mehiläispesistä nämä taudit leviävät muihin pölyttäjii ja pikkuhiljaa tapapvat maapallon tärkeitä luonnon koneiston osia.

Tämän lisäksi monet mehiläispesät tuhotaan hunajankeräyksen jälkeen, jotta maanviljelijän juoksevat kulut pysyvät kurissa. Kuningattarilta leikataan usein siivet pois, jotta he eivät pääse ulos pesästä perustaakseen uutta mehiläisyhteisöä.

Hunajatuotanto kasvaa vuosittain kymmeniä prosentteja, eikä hunajan kuluttamiselle näy hidasteita. Hunajatuotanto, kuten muutkin kaupalliset tuotannot, on voittoa tavoitteleva operaatio, missä mehiläisten hyvinvointi on aina kaupallisten hyötyjen takana.

Hunajan tuonti Suomeen

Ympäristölliset vaikutukset

Hunajamehiläisten massajalostus vaikuttaa muihin mettäkäyttäviin hyönteisiin, mukaanlukien muut mehiläiset. Viljeltyjen mehiläisten ylivoimainen määrä on laittanut alkuperäiset kimalaiset ja useat lintulajit suureen laskuun.

Hunajan maahantuonti myös lisää hiilijalanjälkeä. Suurinosa hunajasta tuodaan Kiinasta.

Agavesiirappi – “vegaani hunaja”

Hunajan korvikkeeksi sopii erilaiset siirapit. Agavesiirappi on lähimpänä hunajan makua ja koostumista. Sitä saa isoimmista ruokakaupoista ja luontaistuotekaupoista. Agavesiirappi ja lähes kaikki muutkin siirapit ovat vegaanisia.

Agavesiirapin ja hunajan erot

Maultaan agavesiirappia on hyvin hunajan kaltaista. Se ei ole ihan yhtä makeaa ja koostumus on hiukan erilainen. Agavesiirappi nostaa verensokeria hillitymmin kuin hunaja. Agavesiirapista siis ei saa korkeaa verensokeripiikkiä vaan tasaisen imeytymisen takia myös verensokeri pysyy tasaisena pidempään. Jos glykeeminen indeksi on sinulle tuttu, niin Gl arvot ovat: sokeri 68, hunaja 55, agavesiirrappi ~15.

Agavesiirappeja on vaaleaa ja tummaa versiota. Tummaa on prosessoitu pidempään ja se on maultaan paljon vahvempaan. Kun siirryt hunajasta pois, kokeile ensin vaaleampaan agavesiirappia.

Mihin agavesiirappia voi käyttää

Agavesiirappia voi käyttää täysin samoihin käyttötarkoituksiin kuin hunajaa tai muita makeuttajia (esimerkiksi teehen, leivontaan, pannukakkuihin, smoothieen jne.).

Siirry seuraavaan artikkeliin